keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Mietintää

Kävin tänään lääkärin luona.
Mulla on lääkärinä nyt vanhempi mies, joka on ollut alalla jo varmaan 60v, joten sillä sitä kokemusta varmasti onkin.

Lääkäri oli sitä mieltä, että alan olemaan työkykyinen pikkuhiljaa. Heinäkuussa loppuu sairasloma ja sen jälkeen pitäisi ilmoittautua työkkäriin, työttömäksi.
Terveen paperit siis.

Toki jatkan sh:n luona käyntiä edelleen, mutta eikös mun mielipide ole se ratkaisevin?
On tässä kaksi kuukautta aikaa "pureskella" asiaa ja asennoitua henkisesti töihin.
Mutta mä vasta olen alkanut hyväksymään sen, että saatan taistella tämän sairauden kanssa vielä vuosia, sitten yhtäkkiä sanotaakin että "olet terve".

Oliko tämä tässä? Näin pian? 
Totta kai, asia on iloinen, selviän tästä, mutta silti tämä hämmentää. 
Jos väsynkin uudestaan? Sitten ollaan samassa tilanteessa kuin vuosi sitten, tappelen siitä että jaksanko aamulla nousta ylös.

Olen ollut ilman masennuslääkettä jokusen kuukauden. On mennyt hyvin.
Tunteet ovat aitoja, niistä ei jää huiput pois, kuten monissa lääkkeissä saattaa olla tapana.

Ehkä mä taas murehdin turhaan, kuten aina. Mutta on tässä silti pureskeltavaa.

Hyvät Vaput kaikille.

2 kommenttia:

eekku kirjoitti...

Kiva kuulla toivottavasti paranet ja pääset johonki töihin =)
Tsemppiä ja vappuja

Jenni kirjoitti...

Kiitos :)
Työtilanteet vaan saisi parantua, että on mahdollisuus edes päästä töihin.. :P