keskiviikko 8. lokakuuta 2014

J & M lovestory

Olen suunnitellut jo hetkisen aikaa, että kirjoittaisin mun ja Mikan tarinan tänne blogiin. Että jos vaikkapa nyt? :D

Meidän tarinahan alkaa jo vuodesta 2007. Muistatteko aikoinaan oli kuvapalvelu Irc-Galleria? Galtsu, Ircci, mitä kaikkia nimiä sille nyt olikaan? :D Nuorempana, juurikin vuonna 2007 tuli aika paljon sielläkin roikuttua, myönnän. 

Siellä pyöriessä, tuli törmättyä Mikaan. Aluksi se lähti kevyestä jutustelusta, niitä näitä juteltiin. Siitä pikkuhiljaa alettiin juttelemaan päivittäin ja aina vaan enemmän ja enemmän. Jossain vaiheessa vaihdettiin numeroitakin ja Mika soitti ekan kerran eräänä iltana. Oli silloin työkeikalla, teki asfalttihommia vielä silloin. Viikot oli reissussa ja viikonloput asui Rovaniemellä. 
Itse opiskelin silloin Kittilässä ammattikoulussa, joten näkeminen oli viikonloppupainotteista. Joka päivä kuitenkin oltiin yhteydessä, puhelimitse tai Mesen kautta, joka nykyään taitaa olla sekin haudattu keskustelutapa. :D

Lopulta sitten sovittiin että nähdään ja ajelin eräänä syksyisenä perjantaina Rovaniemelle. Ja kyllä se jännitti! Vaikka sitä oli puhunut pitkät tovit puhelimessa, tuntui että tuntee jo toisen, oli se tapaaminen jännittävää. Mikakin sanoi jälkeenpäin, että musta näkyi selvästi, että mua jännitti. :D

Ilta ja yö meni Mikan kyydissä kaupungilla, ajeli siihen aikaan sinisellä Hondalla. Juteltiin, ajeltiin ja kuunneltiin musiikkia, lopulta menin aamuyöstä Mikan viereen nukkumaan. Vieläkin muistelen lämmöllä sitä iltaa ja yötä. <3

Meidän tiet kuitenkin erosivat lopulta. Yhteydet katkesivat, mutta ikinä ei unohdettu toisiamme.
Lopulta 6 vuotta myöhemmin, sain kaveripyynnön Facebookissa Mikalta. Suhtauduin hieman varauksella siihen, mietin että mitä Mika haluaa, etenkin kun viimeisistä kuulumisista oli niin kauan aikaa. Hyväksyin pyynnön ja jutella alettiin. Juteltiin paljon, olihan siinä 6 vuoden asiat käymättä läpi.


Mika on kertonut, että monesti oli käynyt kattomassa Facessa mun sivuja, vähän sillä silmällä, että mitä kuuluu. Lopulta uskalsi laittaa pyynnön. Myönnän itsekin, että monesti tuli kirjoitettua Mikan nimi hakukenttään ja "vakoiltua" että miten sillä menee. Ikinä en kuitenkaan kehdannut laittaa pyyntöä. Ihan hyvä, että Mika rohkaisi mielensä. ;)

Sovittiin, että tavataan taas. Ja tavattiinkin.
Heti kun astuin autosta ulos ja näin Mikan odottavan, tunnistin heti samaksi mieheksi, kuin vuosia sitten. Jännitti silloinkin, mutta siellä oli vastassa tuttu mies. Ihan kuin ei koskaan olisi ollut vuosien eroa ja hiljaisuutta.

Pikkuhiljaa ne tunteet syvenivät, vaikka rakkaus ei varmasti ole ikinä kadonnutkaan täysin. Lopulta koitti muutto ja yhteiselämä saattoi alkaa. Vaikka on kuultu ikäviä asioita, on ollut kuoppaa ja koettelemista, niistä on selvitty ja yhdessä on pysytty.
Joka päivä me opimme toisistamme lisää asioita ja joka päivä se lujittaa meitä lähemmäksi toisiamme. Tämä tulee kestämään.

Olenkin hyvin kiitollinen Mikalle, kun on jaksanut seistä mun rinnalla koko viimeisen vuoden. Ottanut vastaan mun kiukut, itkut ja naurut. Turhautumiset koulun ja elämän kanssa. Epävarmuuden itsestä, masennuksen sairastamisen ja ne lukuisat itkut, kun ei tunnu elämä mieluisalta. Silti sinä olet edelleen siinä. Kiitos siitä. Olet äärettömän rakas mulle, enkä luovuta ikinä. <3


Oi kultani älä niin huoli vaikka terävä ja viuhuva nuoli saattaa meihinkin osuu kyllä Mitä huominen ottaa, antaa sitä tänään vielä et voi kantaa eikä ne murheet meihin yllä Kertosäe: Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Älä kaunaa mennyttä kanna sen viimein jo lähteä anna takkinsa ottaa ja ovella kiittää Älä pelkoa tulevaisuuden älä onnen tai onnettomuuden me olemme tässä ja nyt ja se riittää Kertosäe: Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Joka aamu mä odotan sua niin kuin ihmeellistä ja uutta Ja kun saavut mä tahdon katsoa sua niin kuin ensimmäistä kertaa katsotaan Kertosäe: Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään Kertosäe: Meillä on aikaa vielä nauruun, leikkiin ja rakkauteen iloon ja ukkosen jylinään Meillä on aikaa vielä kääntää kellot kohdalleen joka ainoa päivä on tänään
(Juha Tapio: Meillä on aikaa)


Muokattu klo 0:26

4 kommenttia:

eekku kirjoitti...

Toivotaan että teidän rakkaus kestää ikuisesti

Jenni kirjoitti...

Kiitos Eekku :)
Samaa minäkin toivon <3

eekku kirjoitti...

Todellaki meillä tuli puolison kanssa kesällä 19v yhdessä ja 18v kihloissa

Jenni kirjoitti...

Kunnioitettava aika teilläkin yhteistä taivalta takana ! :)