tiistai 1. joulukuuta 2015

Crash Bandicoot - Miksi se on vieläkin in?

Muistan paljonkin lapsuudestani asioita, hyviä ja huonojakin asioita.
Tämä muisto on hyvä, se yhdistää ihmisiä omalla tavallaan.

Mika osti joululahjaksi PS3-konsolin ja ihan vain siksi, että sillä voi pelata vanhaa kunnon tasohyppelypeliä nimeltä Crash Bandicoot. Onko teille tuttu hahmo tai peli?
PS3:een saa ladattua pelikaupasta vanhoja pelejä, jotka ovat tehty enemmän PS1:elle ja PS2:elle. Levyversiot näistä ei toimi uudissa koneissa, joten tämä on hyvä ratkaisu.

Meille tuli kotiin PS1 joskus 1999-2000 aikana.
Ensimmäinen peli jota siinä pelattiin, oli Crash 2.
Välillä pelattiin omalla porukalla: yksi pelaa, loput katsoo ja jännittää vieressä. Yleensä se meni niin, että äiti pelaa ja me muksut katsottiin. Äiti oli vaan niin hyvä. :D Pikkuveljestä kuoriutui melko hyvä pelaaja siitäkin. Jos jäätiin jumiin johonkin, huudeltiin muita apuun.

Välillä pelattiin isolla porukalla: meillä oli pelaamassa naapuristakin meidän kavereita. Isolla joukolla katotaan, kun yksi pelaa ja muut jännittää. Jos oltiin taas jossain jumissa, joku muu sitä sitten jatkoi.
Monesti pelattiin vuorotellen, yksi maa sulle, toinen mulle.

Etenkin kesäiltoina, kun oli kesälomaa meillä ja kavereilla, saatettiin yömyöhään asti pelata porukalla. Monesti vaan katsottiin, kun äiti tai pikkuveli pelasi. Äiti oli aika haka yhdessä rallipelissä, nimeä en valitettavasti muista, mutta sitä se osasi tosissaan pelata.

Crash jos tipahtaa rotkoon, kuiluun ja kuolee, siitä kuuluu semmoinen vihellys. Oli kiva pelata, kun äiti saattoi olla vieressä tai tulla siihen ja yhtäkkiä selän takaa alkaa kuulumaan samaa vihellystä kuin pelissä. Kannustavaa, muutenkin se kettu oli herkkä putoamaan kuiluun mun ohjauksessa. :D On muuten vähän vieläkin..

Myöhemmin meille ostettiin niitä muitakin Crashejä. Oli CTR, kolmonen ja ekakin osa siitä sarjasta ja kaikkia pelattiin samanlaisella innolla.

Nuo pelit ovat edelleen elossa äidilläni. Niitä pelataan edelleen, aina uudestaan ja uudestaan. 
Ei se silloin nuorempana tuntunut hankalalta, mutta nyt kun pelaa uudestaan, se on hankalaa. :D

Nyt on kiva pelata omilla kämpillä näitä samoja pelejä. Siskonikin hankki PS3 jossain vaiheessa ja siellä on ukkokin opetettu pelaamaan näitä. Loistavaa!

Ja jep, se on meille aina Kettupeli. Kettu on se hahmo joka keräilee omenoita ja pelastaa tyttöystävän pahisten kynsistä. Googlettelin Crashiin liittyviä juttuja ja sieltä tuli yllätyksiä. Tuo hahmo ei ole kettu. Se on tasmanianjuovapussimäyrä. Eikä se tyttö ole tyttöystävä, se on Crashin sisko. 
No, meille ne on aina kettuja. :D 


3 kommenttia:

eekku kirjoitti...

Pelasin puolison veljen pelikonsolilla aikoinaan tota ja ihan parhaimpia tasohyppelypelejä

Unknown kirjoitti...

Crash on paras! Ja miun pieneen päähän ei vaan käy se, ettei sole muka kettu. OHA SE!

Jenni kirjoitti...

Jep, kettu se on. Kettupeli! :D