keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Yhteistyöpostaus: Designtarrat.fi

**Yhteistyöpostaus**

Mulla on uusi kiva juttu, liittyen sisustukseen.
Laittelin Designtarrat.fi-yritykselle viime viikolla ja heti seuraavana päivänä sainkin viestiä takaisin. Sovimme että valitsen tarran oman maun mukaan ja kirjoitan vastapalveluna jutun blogiini.

Pitkän pohdinnan ja mittauksien jälkeen, sainkin tilausta menemään. Vaihtoehtoja oli monia, mutta päädyin lopulta isoon ja helppoon tarraan, joka sopii tuohon paikalleen kuin nenä päähän. Tilaus oli nopeaa ja palvelu ystävällistä. Tilauksen toimituskin oli nopea. Tiistaina 19.5. illalla laitoin tilauksen sähköpostitse ja maanantaina 25.5. sain hakea postista. Postin saapumisilmoitus saapui vasta tänään postiluukusta, pienellä viiveellä. :D
Eilen nakkelin tarran seinälle. Tarran mukana tuli selkeät kirjalliset ohjeet ja tarran kiinnitys oli helppoa. Hirveän suoraan se ei mennyt, mutta tarran kuvio on helppo, joten pieni suuntavirhe ei haittaa. Ainakaan minun silmää. :D

Valitsin Pääskyset-tarran. Ison, yksinkertaisen mutta silti näyttävän.
Paikan se sai telkkarin yläpuolelta, sopii tuohon tosi hyvin. Toistaiseksi ainakin on pysynyt hyvin seinässä ja muutenkin tarra vaikutti laadukkaalta. Että en usko, että se tuolta tipahtaa, kuten edullisimmat saattaa alkaa repsottaa muutamien kuukausien päästä laitosta.

Ainakin tämän ekan kerran kokemuksella, voin sanoa suosittelevani. :)

**Yhteistyöpostaus**

lauantai 16. toukokuuta 2015

Viikonlopun punaiset kynnet

Yhdet kynnet taas lisää. 
Siskolle teen kynnet hänen ylioppilasjuhliin muutaman viikon päästä. Samalla kun etsiskelin hänen toivomia sävyjä, löysin Barryn ihanan vaalean pinkin glitterilakan. Sen pohjalta lähdin sitten omaa lakkausta miettimään.


Nimettömässä on ranskis punaisella kärjellä ja glitterisellä pohjalla, muut kynnet ovat kokonaan punaisia.

Gina Tricot Base Coat.
Mavala - 14 St-Tropez.
Barry M - 264 Pink Iridescent.
Seche Vite.

tiistai 12. toukokuuta 2015

Uusi työ ja lääkärillä käynti

Kahdesta ekasta päivästä hengissä selvitty!
Jalat on tuusan nuuskana seisomisesta, edestakaisin kävelystä, työmatkapyöräilystä. Onneksi tähänkin tottuu parissa viikossa.

Eilisen päivän tutustuin uuteen taloon ja uusiin paikkoihin. Merkkasin ylös myymälän puolelta hyllystä puuttuvia tuotteita ja tänään metsästin niitä varastosta. Olihan homma. Iso iso varasto, ulkomaalit ja sisämaalit omilla osastoilla, sekä Tikkurilan ja Teknoksen maalit on omilla osastoilla. Melkoinen paikka. Kyllä nekin oppii melko äkkiä, kun vaan etsii ja tutkii, kyselee ja kuikuilee.
Tänään pääsin kokeilee vähän kassan toimintaa. Käteis- ja korttimyynti alkaa olemaan pikkuhiljaa tuttua. Sen verran yksinkertainen ohjelma. Laskutuspuolen ohjelma onkin vähän hankalampi. Mutta tästä se lähtee :)

Päivät mulla on kuusi tuntia pitkiä. Ihan sopiva tuntimäärä. Klo 10-16 tämän viikon, ensi viikon aikataulusta en vielä tiedä.

Kävin eilen mielenterveyspuolen lääkärillä. Lokakuussa viimeksi tavattiin ja nyt keväällä uudestaan.
Hän oli sitä mieltä että mun pitäisi hakeutua psykoterapiaan. Tuo perusterapia on kesän ajan tauolla. Kesäkuussa terapeutti tekee "tarkistussoiton" ja samalla sovitaan elokuulle aikaa. Muuten kesän olen rauhassa.

Psykoterapiaa pitäisi harkita. Lääkäri sanoi, että on joitain asioita vielä käsittelemättä, jotka vaatisi pidempää hoitoa ja asiaan paneutumista. Toki vasta myöhemmin kesällä/alkusyksystä, kun saan työkuviot kunnolla tutuiksi. Sitten on motivaatiota ja aikaa miettiä elämää.
 Jos päädyn psykoterapiaan, siinä ollaan kiinni kaksi vuotta. Kaksi vuotta, hyvin tiheitä käyntejä, 45min kerralla. Kallista lystiä se on, vaikka Kela siitä osan kustantaakin. Siksikin se mietityttää, ei juuri tuota ylimääräistä rahaa näillä tuloilla ole. No, pitää miettiä.

Onhan mulla toki asioita, jotka edelleen pulpahtaa pintaan, häiritsemään nykyistä elämistä. Huono äiti-myytti ainakin ja varmaan vielä oman itsensä käsittämistä/ajatusmaailmaa tarvii miettiä. Nuo nyt tulee äkkiseltään mieleen. Vaikka olenkin jo hyvässä kunnossa, ainakin omasta mielestä, on vielä tällä polulla kiviä potkittavana.
Sairauden kanssa eläminen, sen kanssa elämään opettelu, on edelleen vaiheessa. Mutta joka päivä pienillä askeleilla eteenpäin.

Semmoista tänne tänään. :)

lauantai 9. toukokuuta 2015

Nukkekotiprojekti.

Varoitan heti alkuun, että kuvanlaatu on perseestä. Ihana iPuhelin.

Sain tosiaan tuunattavaksi vanhan nukkekodin. Ennen-kuvia en muistanut ottaa, mutta jokaisessa huoneessa värit olivat kuin suoraan 70-luvulta. Eli voisin kuvitella, että omistajakin on talon ensimmäinen ja alkuperäinen omistaja. Vanhempi naishenkilö tämän ilmeisesti omistaa, sen käsityksen sain.


Tuossa näkyy kokonaiskuva.
Kerroksia on kolme, jokaisessa kerroksessa on huoneita 2-3. Seinät on tapetoitu maaliliikkestä saatavilla tapettinäytteillä. Niitä on myymälöissä isoina kirjoina, siten niitä on helppo selata ja samalla löytää mieleisen näköisen ja tuntuisen tapetin. Talon sisäkatot on maalattu valkoisella kalustemaalilla.
Talon ulkopuoli jäi alkuperäiseen muotoonsa. Ainoastaan katon maalasin ja liimasin takaisin paikoilleen ja ammuin naulapyssyllä alaosan ja yläosan kiinni toisiinsa.
Talo oli osittain kokonaan irti vanhoista liimauksista. Irti olevat sisäseinät irroitin kokonaan, poistin vanhan liiman ja liimasin uudestaan takaisin. Liimana käytin tavallista, Eri Keepermäistä puuliimaa.


Alin kerros. Pienempi huone taitaa olla makuuhuone, isommasta en ole varma, mutta ehkä se voisi olla joku pelihuone, takkahuone, joku oleskeluhuoneen tapainen kuitenkin. Leikkijän mielikuvituksen varassahan nämäkin ovat.



Ensimmäisessä kuvassa on kylpyhuone. Alkuperäinen väri oli sinisävyinen, siitä päättelin että kylppäri se on. Kuvasta ei niin erotu, mutta tapetit ovat kultaiseen vivahtavia. Hain sillä kultaisella värillä luxuksen tunnetta kylpyhuoneeseen.
Keskimmäisessä kuvassa taitaa olla eteisaula, josta vie portaat yläkertaan.
Viimeisessä kuvassa on keittiö. Alkuperäinen väri tällä oli keltainen, retrokeltainen ja seinällä oli teline jossa oli lautasia, mutta sen aika oli haperuttanut, joten sitä ei saanut ehjänä irti seinästä.


Ylin kerros.
Ensimmäisessä kuvassa on makuuhuone. 
Isompi huone on olohuone/ruokasali. Sakset ovat tuolla nurkassa ihan siksi, että se pitää tuon listan paikoillaan sillä aikaa kun liima kuivuu. Muuta tarkoitusta sillä ei ole. :D

Olihan tuossa melkoinen askartelu, mutta mä nautin todella paljon. Tosi mukavaa pientä näpertämistä, askartelua ja mittaamista. Niin mun juttu. <3
Viisi työpäivää meni tuohon kaikkinensa, liimauksineen, tapetoimisiin ja maalaamisiin. Oli kivan rento projekti, tuon paikan viimeisenä työnä.
Maanantaina aloitan uudessa paikassa, uusilla haasteilla ja pikkuisen meinaa jännittää, kun hermot on kireällä kuin viulunkielet. Kyllä se onneksi menee ohi, aikaisintaan maanantaina kun pääsen töistä. :D

Huomenna moikkaamaan äitiä Pelloon. Hyvää yötä. :)

torstai 7. toukokuuta 2015

Kynnet ja strassikynän testausta

200. postaus!

Testasin vihdoin Inkki Pinkiltä saamaani strassikynää. On muuten kätevä!
Koskaan en ole moista kokeillut, joten tämä tuli hyvään saumaan. Kynä terottui helposti, ei murtunut lyijy, eikä mitään muutakaan hämminkiä ollut. Kynällä oli helppo ottaa strasseja purkista, tarttui kynään hyvin ja pysyi kynnelle asettelemiseen saakka.


Gina Tricot Base Coat.
Viva La Diva - 105.
Siirtokuvia. 
Strasseja (saatu Inkki Pinkiltä).
Seche Vite.

Piti kuvata heti, huomisen työpäivän jälkeen näistä tuskin on paljoa jäljellä. :D

Kiitos Tuire-Sini ja Inkki Pinkki! :)

Sairauteni nykytila

Tiedättekö te sen tunteen, kun päässä napsahtaa, mutta hyvällä tavalla?
Mä tiedän.

Olenkin täällä joitain kertoja kertonut sairaudestani ja siitä, mitä on sairastaa vaikeaa masennusta. Se on toisinaan yhtä helvettiä, toisinaan sen kanssa on ok olla ja toisinaan elämä on ihanaa. Siihen vielä vaikuttaa se, mistä suunnasta tuulee, kun olen "tuulella käyvä" ihminen luonteeltani. Pääasiassa masennuksen kanssa eläminen on synkkää, pimeää ja helvetin rankkaa, itselle ja läheisille.

Tämä kevät on tuonut muutosta tähän masentuneeseen mieleen ja kehoon. Olen kuin uusi ihminen.
Aika Edurolla on tehnyt hiton hyvää. Päivässä on muuta tekemistä kuin kotona makaaminen, saa vuorokauteen jotain järkevää rytmiä, näkee ihmisiä. Se auttoi ihan sikana tähän mieleen. Kotona neljän seinän sisällä oleminen loppujen lopuksi pahensi tilannetta ja siksi olinkin välillä niin kyllästynyt koko tähän ihmiseloon.
Aluksi tietenkin epäilytti koko paikka ja oma jaksaminen, mutta onneksi pystyi räätälöimään työpäiviä oman jaksamisen mukaan. Eikä tarvinnut päivällä muuta tehdä, kuin olla paikalla, jos ei jaksanut. 
Ihmisistä välitetään siellä. Työvalmentajat kuuntelee tarvittaessa, sekä terveydenhoitaja, että yksilövalmentaja. Ei tarvitse selviytyä yksin kaikesta, jos ei halua.
Huomenna on viimeinen päivä pajalla ja se jää mulle muistoihin hyvänä kokemuksena. Siellä olo auttoi mua parantumaan, auttoi tajuamaan elämisen oikean laidan. Auttoi tekemään minusta taas minut.

Elämäni nykyään?
Se saakeli hymyilee pitkästä aikaa!
Tältä on tuntunut jo jonkin aikaa, mutta en ole viitsinyt sitä koko maailmalle vielä kailottaa, kai odotin että se menisi ohi. :D Ei ole mennyt.
Tietysti on päiviä, jolloin ei ole niin mukavaa, mutta ne päivätkin kestää ihan erillälailla kuin ennen. En anna itseni enää niin herkästi provosoitua pienistä asioista, joista voisi mennä loppukin päivä piloille.

Olen innostunut lukemisesta ja piirtämisestä uudestaan. Aina olen tykännyt molempia tehdä, mutta ne on jääneet taka-alalle vuosiksi ja nyt ne ovat jälleen mun elämässä. Etenkin kun tajuaa, että osaa sitä piirtää sittenkin. Se tuo kivan olon itselle.

En ole parantunut. Tuskin ikinä paranenkaan, mutta olen oppinut elämään tämän diagnoosin kanssa. Se ei ole ollut helppoa, mutta kuten vanha sanonta sanoo: "Lopussa kiitos seisoo".

Olen myös oppinut ottamaan rennommin. En nipota ja pakota itseäni siivoamaan, jos en jaksa. En pakota itseäni tekemään mitään, jos en jaksa. Eikä kukaan odota mun tekevän mitään, jos en jaksa. Se kaikki kiire ja stressi mitä koin, oli vaan mun pään sisällä.
Se, etten saisi näyttää väsymystäni, sekin oli mun pään sisällä. Nyt uskallan sanoa jos väsyttää, jos meinaa jaksaminen loppua, koska mä tiedän, että mun ympärillä on ihmisiä, jotka ymmärtää tilanteen. Ja jos eivät ymmärrä, pääasia että itse tiedän missä mennään.

Summasummarum: mulla menee helvetin hyvin juuri nyt. Tiedä vielä, mitä keksin elämäni aikana puuhata. ;)

tiistai 5. toukokuuta 2015

Kynnet ja kuulumisia työmaailmasta

Panostin pitkästä aikaa kynsiin. Tein muutakin kuin lakkasin ne yksivärisellä lakalla.

Lakkauksesta tuli ihan kiva, kameraan en saanut sitä niin kivasti tallennettua, kuten olisin halunnut tai voinut. Työpäivästä kärsineet lakkaukset, sekä kynsinauhojen huonohko kunto. Ei hyvä.

No isketään kuva silti netin maailmaan, kerran se kirpaisee.
Gina Tricot Base Coat.
Yves Saint Laurent - Rose Romantique.
Yves Saint Laurent - Fuchsia Neo-Classic.
Color Clubin musta holo-koristelulakka.
Seche Vite.

Huomenna pääsen Piian kampaajanpenkkiin, värjää tuon juurikasvun piiloon :)

Työelämään tulee muutos ensi viikolla. Tähän asti olen ollut Edurolla puupajalla. Maanantaina siirryn Eduron ulkopuoliseen työharjoitteluun, erääseen maaliliikkeeseen tässä Rovaniemellä.
Wuhuu! Alkaa tapahtumaan, on tätä työharjoitteluun pääsyä odoteltukin. Siellä olen ainakin kesän yli, syksymmällä mietitään lisää jatkon suhteen.

Semmoista pikaista päivitystä :)

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Glitter-överit

Äärettömän simppelit, nopeat ja siksi varmaan tylsätkin kynnet tuli lakattua viikonloppuna.
Ensin oli tarkoitus laittaa värilakka alle, meni hermo kun valitsemani lakka ei levittynyt niinkuin piti. Joten iskin vaan aluslakatulle kynnelle glitteri-överit ja päällyslakka päälle.

Muutaman päivän välttää ja se kiroaminen, kun poistan noita.. :D


Gina Tricot Base Coat.
China Glaze - Be Merry, Be Bright.
Orly - Sashay My Way.
Seche Vite.

Päädyttekö tekin joskus näin helppoihin lakkauksiin?